VAROITUS: Ankeata luettavaa, jälleen.

Risririita repii sisuksiani kahtia. Kaikki paska ja kaikki hyvä. Paskaa tuntuu olevan tällä hetkellä hieman liikaa. Se vetää mielen apeaan harmauteen. Väsymys syö tehoja liikaa. Muutaman päivän harmauden jälkeen odotan jälleen näkeväni auringon. Kaipaan valoa. Surumielinen kauneus on parempaa kuin tämä harmaa surumielisyys.

Kummallinen yksinäisyyskin vaivaa, vaikka olen nähnyt lähes joka päivä ystäviä. Silti sellainen olo, että olen kuitenkin ihan yksin.

En minä tiedä.

Samalla kuitenkin ihmissuhteet väsyttävät. Ne ovat liian monimutkaisia.

Ristiriitaista.

En jaksa tuota sadetta ja pimeyttä. En jaksa enää lukea uutisia.

Ainoa mikä tällä hetkellä tuntuu hieman piristävän on suklaa ja läheiset. Tuo ei siis ollut mikään tärkeysjärjestys.

Tässä on tapahtunut pieniä juttuja ihmissuhderintamalla, mutta en oikein jaksa kirjoitella niistä. En edes oikein tiedä mitä ajattelen kaikesta, koska en nyt jaksa ajatella. Liikaa kaikkea ja liian vähän voimia.

Ehkä se tästä, piankin.

Koitetaan jaksaa. Tulee taas parempia aikoja. Muistakaa pitää läheisistänne huolta ja syödä paljon suklaata. Suklaa auttaa!