No myönnettäköön, totaalisen paska päivä, eikä tästä jaksa enää mitään positiivista repiä. Suoraan sanottuna vituttaa aika rankasti nyt. Mittasin kuumeen ja kyllä sitä oli hieman, ettei tässä lusmuilla minkään tekosyiden varjolla kuitenkaan. Vituttaa vaan tommonen pikkukuume, mieluummin olisin pari päivää tajuttomana sängyssä ja sitten taas kunnossa, kun tällaisessa pienessä kuumeessa, missä ei nyt pelkästään nukkuakaan jaksa, mutta ei kuitenkaan jaksa mitään kovin erityistäkään. Sitten miettii, että jos nyt kuitenkin vähän imuroisi ja kävisi kaupassa, sitten sitä arpoo ja vatvoo, lopulta tekee ja on sen jälkeen taas aivan kuollut. Kävin siis kaupassa. Pakkohan se oli. Ei tässä pelkällä vedellä ja näkkileivällä parannuta. Apteekissakin kävin.

Kaupassa vitutti kaikki. Joka ikinen ihminen. Kaikki oli niin vitun vaikeeta kaikin puolin ja on edelleen. Eipä taida tulla tästä viikosta kovinkaan tehokasta. No vittuako minä sille mahdan. Jotenkin tuntuu, että tämä on vaan niin tätä, aina. Perseestä. Aina kun pitäisi olla helkutin ahkera ja tehokas, niin eiköhän sitä sitten jostain iske joku saatanan kuumetauti ja on täysin veto pois sitten ainakin pari viikkoa. Sitten kerkiää olla ehkä viikon terveenä ja iloitsee jo kun kuntokin alkaa taas nousta, niin sitten iskee takuulla joku vatsatauti.

Vituttaa, kun en ymmärtänyt ostaa kaupasta mitään herkkuja. Kipeenä pitäisi herkutella. Toisaalta jos olisin ostanut, sekin olisi vituttanut.

Vituttaa, kun kukaan ei pistä tikkuakaan ristiin auttaakseen. No minkäs teet, kun asut vittu yksin.

Pahoittelen, kun tämä teksti sisältää luvattoman paljon ala-arvoista kieltä, mutta vittu nyt ei vaan jaksa kiinnostaa. Vittu.

Menisin nukkumaan, mutta ei taida nukuttaa vielä tarpeeksi. Voisin katsoa jotain leffaa, jota en kuitenkaan jaksa katsoa loppuun. Mitään ei nyt vittu jaksa.