Pyhät pyssyt! En ole näköjään jaaritellut mitään viikkoon! Mites nyt näin? Minun kohdalla taitaa päteä tässä kirjoittelussa se, että mitä harvemmin kirjoittaa, sitä harvemmin on mitään kirjoitettavaakaan. Eihän se mikään ihme ole, niin sitä tuppaa käymään vähän kaiken kanssa. Tässä ei kyllä päde less is more, toisaalta vähemmän jotain on enemmän jotain muuta. Minun tapauksessani se on sitten ollut... ainakin nukkumista. :) Ja ulkoilua, hidasta, mutta määrätietoista puurtamista, ikäviä ja mukavia asioita. Täyttä elämää, sanoisin, kai.

Sosiaalinen paine vyöryy niskaan! Miten voi kuusi ihmistä ehdotella illanviettoa kanssani saman viikonlopun aikana? Haloo! Missä olette silloin kun nökötän neljättä viikkoa itsekseni kuulematta oikein kenestäkään ja jos soitan niin ette takuulla vastaa? Mrrr.. No, mutta ihanaa, että muistatte nyt. Huonompi juttu, että en ehdi kaikkia näkemään samoihin aikoihin.

Ei tässä oikein ajatus kulje. Mukava, normaali väsymystila. Hyvä, aikaansaava päivä. Ei kuitenkaan mitään niska limassa raatamista. Ihana viikonloppu tiedossa. Asiat etenee, rullaa.

UM. Edelleen elämässä. Edelleen kyselee lähes joka päivä kuulumisia. Edelleen tykkään kovasti ja ikävöinkin, vaikka tässä stressaillessa en ole niin paljoa jaksanut ajatella sydämen asioita. Tänä iltana voisin taas ajatella, näin pitkästä aikaa. :)